tiistaina, heinäkuuta 15, 2014

Pastanjauhantaa Perugiassa



Kesäkuun alkuun mahtui paitsi muutto uuteen kotiin myös ruokamatka Italiaan, tarkemmin sanottuna Perugiaan, joka on Italian sisämaassa sijaitsevan Umbrian maakunnan pääkaupunki.

Pastanjauhannan Instagram-seuraajat lienevät jo jokseenkin perillä tapahtumien kulusta, mutta merkkaan asiat muistiin tänne bloginkin puolelle ennen kuin ennätän unohtaa kaiken muistamisen arvoisen.



Perugia sijaitsee Rooman ja Firenzen puolimaissa, ja sinne (ja muihin Umbrian kaupunkeihin) näppärästi päästäkseen oli kätevintä vuokrata auto.

Italialaiset autostradat olivatkin kiinnostavia, sillä samalla oli mahdollista käydä perehtymässä paikalliseen huoltoasemakulttuuriin. Kiinnostava se olikin: siinä missä Suomessa myydään muoviin pakattuja pehmenneitä sämpylöitä, Italian huoltoasemilla leivät olivat mahtavan rapeakuorisia.

Rekkamiesten ympäröimänä ei oikein kehdannut hääriä kameran kanssa, mutta tässä pikaisesti napattu kuva omasta leivästäni:



Minähän en koskaan laita leivän päälle voita, margariinia tai juuri muutakaan levitettä, joten olipa mahtavaa saada leipää, jonka sisään ei ollut kätketty majoneesia. Pelkkää kinkkua ja mozzarellaa vaan.

Rapeakuorista leipää suoraviivaisilla täytteillä oli hyvä hakea myös perugialaisen hotellihuoneen parvekkeelle, josta ei olisi millään malttanut lähteä pois (ks. maisemat postauksen ylimmästä kuvasta). Hyvistä leivistään tunnettu La Bottega Di Perugia myi mukaan myös viinipullon (vieläpä hyvinkin edullisesti).

Hotelli oli oikein mainio Primavera Mini Hotel.



Paikallinen ruokakulttuuri herätti osin ihastusta, mutta osin myös harmitusta. Välimerellistä ruokavaliota tuli pohdittua niin työn puolesta kuin muutenkin: Luulin etukäteen, että Italiassa olisi tarjolla tomaatteja ja muita kasviksia kaikissa mahdollisissa muodoissa, mutta esimerkiksi aamupalalla ja konferenssivälipalana tyypillisempi ratkaisu olivat voitaikinasta tehdyt cornetot (cornetto on croissantin italialainen pikkuserku), joiden välissä oli toisinaan jopa Nutellaa.





Olin pitänyt Nutellaa ilman muuta amerikkalaisena keksintönä, ja nyt vasta opin, että Italiastahan se, palmuöljyineen kaikkineen. Samoin Kinder-suklaa on kaikesta päätellen kotoisin Italiasta.

Eräs välimerellistä ruokavaliota tutkinut lääketieteilijä totesi, että italialaisten pitäisi pikaisesti ryhdistäytyä ruokakulttuurinsa kanssa, jotta se pääsisi taas kansainvälisen ihailun kohteeksi. (Eteläeurooppalaisethan menestyivät aikoinaan loistavasti seitsemän maan tutkimuksessa, jossa Suomi puolestaan menestyi aivan tavattoman kehnosti. Etenkin Kreetan ja Pohjois-Karjalan ruokavalioita on pidetty usein toisilleen vastakkaisina.)



Tomaatteihin pääsi parhaiten käsiksi kaupan vihannesosastolla, mutta sen sijaan ilmakuivattu kinkku, erilaiset makkarat sekä lampaanmaidosta valmistettu pecorino olivat monessa mukana. Pecorinoa tuli syötyä lukuisina alkupaloina, leipien välissä ja väliin grillattunakin.





Italialaiset pitävät pizzastaan - samoin kuin täytetyistä leivistään - hyvin pelkistettynä. Ajatus säilykeananaksella päällystetystä pizzasta herätti paikallisissa kovasti huvitusta.

Perugian keskustassa sijaitsevan Coopin pakastealtaassa oli einespizzana pizza margheritoja, joissa on täytteenä ainoastaan tomaattikastiketta, juustoa sekä toisinaan vähän tuoretta basilikaa. Einespizzaa en testannut, mutta yhden kerran söin margheritan jossakin pizzapaikassa lounaaksi (helteestä huolimatta).



Yllä oleva kuva Perugian päällysmiesten palatsista (Palazzo dei Priori).

Muita mielenkiintoisia kaupunkeja Umbrian suunnalla ovat ainakin Assisi ja Orvieto. Tässä vielä hämyisä annos vanhaan luostariin tehdystä ravintola-hotellista, La Badia di Orvietosta, joka on ollut matkailijoiden mielenkiinnonkohteena jo satoja vuosia:



Kotitestaukseen sopivia ruokaideoita oli ainakin uunissa (hunajan ja pähkinöiden kanssa) paahdettu pecorino:



Pääsin käymään myös juustotilalla seuraamassa pecorinon valmistamista (sivutuotteena syntyi myös ricottaa).

Sardinialainen sitruuna-ricottapiiras oli niin hyvää, että sitä pitää tehdä jolloinkin kotonakin (kuvassa ylävasemmalla):



21 Comments:

At 15/7/14 20:51, Blogger Unknown said...

Gianduja se vasta onkin mahtava keksintö Italiasta :D

 
At 15/7/14 21:35, Anonymous Jonna said...

Huoltoasemasämpylät olivat minulle suurin ihmetyksen aihe - siis positiivisessa mielessä taannoisella Italian matkalla. Mitähän mahtaisivat italiaanot sanoa kumisämpylöistämme.

 
At 15/7/14 22:24, Blogger Rosmariini said...

Lam: Nyt oli kyllä pakko katsoa Googlesta. :)

Jonna: Kunkin maan huoltoasemat ovat mahdottoman mielenkiintoisia!

Onneksi elämäni huonoimman huoltoasemakahvin olen saanut Ruotsin puolelta, ettei sentään kaikki kehnous mene Suomen piikkiin.

Mutta ovathan ne täkäläiset sämpylät niin ankeita.

Muutaman viikon päästä on luvassa roadtrip itäiseen Suomeen. Saa nähdä, minkälaista ruokaa matkan varrelta löytyy.

 
At 16/7/14 08:20, Blogger Sari - CampaSimpukka said...

Jos reitti vie Juvan läheltä, suosittelen sitä TeaHouse of Wehmaisia, vaikka nimi onkin kummallinen :)

 
At 16/7/14 09:33, Blogger Rosmariini said...

Kummallisuus kyllä sopii minulle, mutta Juva taitaa tulla pikkuisen liian etelään. Pitäisi tehdä sinne ihan erillinen reissu jolloinkin. Samalla voisi tsekkailla Suomea muutenkin. En ole koskaan käynyt esim. Varkaudessa tai Mikkelissä!

 
At 16/7/14 09:47, Blogger Heidi said...

Sattuipas sopivasti, juuri eilen palattiin Italiasta :) Ja pakko sanoa, että vaikka pidänkin paljon italialaisesta yksinkertaisesta ruuasta, niin minäkin harmittelin niiden kasvisten puuttumista mm. aamupalalla. Muuten aamupalat oli ihan kivoja ja joka paikassa oli jotain muutakin kuin sämpylää, jugurttia jne. Mutta niitä tomaatteja ja muita kasviksia ei missään! Muistelen kuitenkin, että muutama vuosi sitten Sisilian lomallamme niitä oli ainakin jossain määrin. Ja kun ne olis niin hyviä! Sen sijaan Rooman hotellissamme oli vain sämpylää ja Nutellaa, joten olihan nää aamupalat ilman niitä kasviksiakin tosi hyviä siihen verrattuna :)

 
At 16/7/14 11:40, Blogger Elisa LPP said...

Vitsit, miten herkullisia kuvia ♥

 
At 16/7/14 20:53, Blogger Rosmariini said...

Heidi: Tuolla Primavera-hotellissakin oli mukavan paksuja viipaleita juustoja ja makkaroita + kinkkua (ja sitten niitä cornettoja), mutta kasviksina oli sitten korkeintaan banaania! Onneksi pidin ovelasti omaa tomaattijemmaa hotellihuoneen nurkassa. :D

Nutellan yhdistäminen leivonnaisiin sai muuten amerikkalaisetkin toteamaan, että hehän syövät loppujen lopuksi (ainakin aamiaisella) italialaisia terveellisemmin.

La Petite Princesse: Voi miten kiva kuulla (olen soimannut itseäni, että olisi pitänyt jaksata raahata se järkkäri kuitenkin mukaan tuollekin reissulle).

 
At 17/7/14 07:31, Blogger Heavenly bakings said...

Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Oon lukenu tätä varmaan 5 vuotta ja edelleen tykkään! (Ei kestänytkään kuin se 5 vuotta kommentin jättämisessä...heh)

Henna/ http://heavenlybakings.blogspot.fi/

 
At 17/7/14 10:43, Blogger Virpi said...

Kauhee Italia-ikävä iski tuosta kyllä!

Musta noi kuvat on just ihania, tunnelmallisia eikä aina tartte olla mitään järkkärikamaa todellakaan. Reissukuvat on parhaillaan rosoisina, sanon mää!

P.S. Pitää sopia viini-ilta, kohta oon jo siellä taas :)

 
At 17/7/14 11:17, Blogger Rosmariini said...

Hiphiphuraa! Oulu kutsuu. :) Ilmoittelen oitis, kunhan saan tulevien viikkojen aikataulut suurin piirtein selville.

 
At 17/7/14 11:30, Blogger Rosmariini said...

Henna: Kiva, kun kommentoit. Pitääpä käydä katselemassa blogistasi jotain sopivaa kesälomaleipomista.

En äsken hoksannut kommenttiasi ollenkaan (höh). Virpin kommenteista tulee aina sähköpostiin tieto, mutta juuri kenestäkään muusta ei. :D

 
At 17/7/14 13:24, Blogger Virpi said...

Oon niin erityinen :D

Mut ilmoita ihmeessä heti kun tiiät niin sovitaan.

 
At 17/7/14 14:15, Blogger Rosmariini said...

Ja taas. "Virpi on lisännyt kommentin tekstiisi..." :)

Ilmoittelen!

 
At 17/7/14 18:47, Blogger Jokihaka Kokkaa said...

Oho! Tulipa muistoja mieleen. Olin Perugiassa joskus vuosia sitten työmatkalla, ja sopivasti Umbria jazzien aikaan. Hieno paikka!

 
At 17/7/14 20:04, Blogger Nanna said...

Tämä matkaraportti on matkaraporttien viisikko...jos tiedät mitä tarkoitan? (Näläkä tuloo!)

 
At 17/7/14 20:16, Blogger Heidi said...

Hahaha, vai tomaattijemma :D Mietin itsekin, että käyn ostamassa kaupasta omat tomaatit ja syön ne siltään. Mut en sit käyny, vaikka olisin voinut perustaa autoomme vaikka millaisen tomaattijemman (tyhmä minä)!

 
At 18/7/14 13:39, Anonymous Anonyymi said...

Meidän Rooman hotellissa oli aamupalalla tarjolla ihania, isoja, mehukkaita, kokonaisia tomaatteja! Ja tämä talvella, jolloin Suomessa tomaatit ovat mitä ovat - kyllä kelpasi. (Tosin sen hotellin aamupala taisi olla tavallista huomattavasti laajempi noin muutenkin.)

 
At 22/7/14 15:17, Blogger Rosmariini said...

Jokihaka Kokkaa: Joo, hieno paikka ja uskomattoman hienot maisemat (maisemien äärelle päästäkseen oli toki vähän kiipeiltävä sekä katuja että hissittömien talojen portaita).

Nanna: Viisikko! Joo! Kylmää kananpoikaa!

Heidi: Takakontti täyteen tomaattia!

Anomyymi: Vautsi. Pitäisi onnistua seuraavalla Rooman-reissulla majoittumaan samaan paikkaan.

 
At 23/7/14 21:22, Anonymous Anonyymi said...

Kun seuraavakasi satut noille seuduille kannattaa majottua tai käydä syömässä www.malvarina.it kasvattavat kaikkea hyvää itse mm. ankkoja jne. Löysin tämän paikan noin 5 vuotta sitten La Cucina Italiana keittiölehden artikkelista. Sitten ollaan palattu tänne useasti ja italialaiset ystävänikin käyvät siellä viikonloppu retkillä. Paikka on noin 5 km Assisista.

 
At 26/7/14 16:55, Blogger Heikki said...

Oooo... Olipas ihanan lupaavia voitsikoita Italian bensiksellä!!! Juu, ei tosiaan näytä abcd:n kumisilta-ei-täytteitä-sämpylöiltä.

Itsellä nokka kohti etelä-eurooppa, pakko päästä syömään noita leipiä. Saas nähdä vetääkö vertoja ameriikan ihmeille, siellä nimittäin osataan voileipien teko.....

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails