keskiviikkona, heinäkuuta 15, 2009

Koneleipää

Leipäkone on jotain, mitä en koskaan kuvitellut keittiössämme näkeväni. Olin tuominnut sellaisen automaattisesti turhakkeista suurimmaksi - ja nyt meillä on menossa jo toinen! Ensimmäinen tosin saatettiin käyttökelvottomaksi puhtaasti omaa tyhmyyttämme: koneen kulhon pohjalla pyörivä sekoitusmela nimittäin tuppasi aina hautautumaan valmiin leivän pohjaan eikä sitä aina muistanut kaivella samoin tein ulos - ja sitä myötä se ilmeisesti sitten kulkeutui jonkin epäonnen kannikan mukana kompostiin.

Elimme vuoden tai pari ilman leipäkonetta, kunnes edellisiltä Hulluilta päiviltä sellainen jälleen hankittiin keittiömme pientä pöytätasovarantoa ahmimaan. Nykyisen koneen mela pysyy leipää irrotettaessa tukevasti kulhon pohjalla, joten nyt ennuste on niiltä osin parempi. Uusi konekin tosin vastikään hieman kiukutteli, kun kulhon sekoitusakseli hyytyi liikkumattomaksi. Kauppa ja maahantuoja suorittivat kuitenkin kerrankin ensiluokkaista asiakaspalvelua ja uusi kulho kiikutettiin jumiutuneen tilalle parissa päivässä, kotiovelle asti.

Kun enimmistä ennakkoluuloista pääsee yli, leipäkone on todella kiitollinen kapistus. Etenkin vaalea leipä on, kuten Italian tapaisissa leipäpainotteisemmissa maissa on meitä paremmin ymmärretty, puhtaasti tuoretuote: se on parhaimmillaan paistopäivänä ja miten kuten toimivaa vielä seuraavana. Leipäkone tarjoaakin parhaan apunsa juuri tähän tuoreuden ongelmaan. Meillä kun ei ole Ranskan malliin pieniä leipomoita joka korttelissa, vaan tyydymme tavallisesti nauttimaan vaalean leipämme kaupan säilöntä- ja muilla lisäaineilla kyllästettyinä möhkäleinä, joista tuoreen leivän makua ja tekstuuria ei enää löydä.

Apuaineiden pönkittäminä useita päiviä tai jopa viikon säilyvien teollisten leipien rinnalla leipäkoneen leipomissa on luonnollisesti myös se etu, että leivissä on vain ja ainoastaan ne ainekset, jotka kulhoon on itse laittanut. Maku tulee jauhoista, hiivasta ja ajasta eikä maunparannusaineista. Kone malttaa vaivata ja nostattaa leivät huolella toisin kuin teollisissa leipomoissa (tai paremminkin leipätehtaissa) tavallisesti tehdään. Säilöntäaineitakaan ei tarvitse pelätä, ja suolapitoisuuden voi jokainen säätää juuri oman suunsa mukaiseksi.

Leivomme leivät yleensä ajastimella. Lataamme raaka-aineet koneeseen illalla ja säädämme laitteen niin, että leipä on valmis, kun herätyskello soi. Tuoreen leivän tuoksuun on mukava herätä ja se tuo tällaiselle kroonisen aamu-uniselle iltavirkulle yhden lisäsyyn pysyä pystyssä yön silläkin puolen.

Tähänastinen aamupalasuosikkimme on aivan tavallinen paahtoleipätyyppinen perusleipä, johon lisäämme pari kourallista kehuttua Paratiisi-mysliä. Mysli tekee leivästä hieman ruokaisampaa ja mielenkiintoisempaa syötävää, kun seassa on hedelmänpaloja, pähkinöitä ja muita sattumia.

Periaatteessa aparaatti on hyvin yksinkertainen. Kaiken ydin on leipävuoka, jonka pohjalla pyörii moottorin voimalla sekoitusmela ja jonka ympärillä on lämpövastus, joka puolestaan tekee koneesta eräänlaisen pienoisuunin. Raaka-aineet mitataan kulhoon ja kone käynnistetään, jolloin se vaivaa ja kohottaa taikinan ja paistaa sen lopuksi haluttuun paistoasteeseen.

Kone tekee kaikki vaiheet hyvin toistettavasti ja varmasti. Kun ainekset mittaa tarkasti, taikina onnistuu käytännössä aina, kohoaa kuohkeaksi ja paistuu lopulta tasaisesti. Useimmat koneet lämmittävät kulhoa pikkuisen jo nostatusvaiheessa, jolloin kohoamiselle on laitteen sisällä optimaaliset, vedottomat ja aina oikeanlämpöiset olosuhteet. Ymmärtääkseni jotkin jauhofirmat käyttävät leipäkoneita laadunvarmistukseen ja tuotekehitykseen juurikin luotettavan ja tarkasti samanlaisena toistuvan leivontaprosessin takia.

Monissa laitteissa on erillinen taikinaohjelma, jonka avulla konetta voi käyttää pelkkään vaivaamiseen ja nostatukseen. Leivontavalmis taikina otetaan kulhosta, muotoillaan halutunlaiseksi ja paistetaan tavallisessa uunissa. Toiseksi ylimmän kuvan leipä on tehty juuri näin.

Leipäkoneella on helppo kokeilla erilaisia reseptejä ja makuyhdistelmiä. Usein sekaan tuleekin heitettyä muusta ruoanlaitosta jääneitä aineksia (tomaatit, oliivit jne.) tai - kuten kolmannen kuvan leivässä - kourallinen ikkunalaudalla kasvaneita yrttejä hienoksi silputtuna.

Maapähkinävoi-karpalohillokolmioleivät

Monia arveluttaa leipäkoneesta saatavan leivän muoto, se kun ei ole täsmälleen kaupan ranskan- tai paahtoleivän näköinen. Tyypillisen koneen tuottama leipäkalikka on kuitenkin kaikessa neliskanttisuudessaan aivan yhtä lailla käyttökelpoinen. Tavanomaisen laitteen leivästä saa melko lailla neliömäisiä viipaleita ja niistä syntyy aivan loistavia paahtoleipiä ja toasteja.

Ylimmän kuvan jenkkihenkiset maapähkinävoi-karpalohilloleivät valmistuvat helposti: otetaan kaksi leipäviipaletta, joista toiselle sivellään paksu kerros maapähkinävoita ja toiselle yhtä paksusti karpalohilloa. Sivellyt pinnat painetaan yhteen ja leipä leikataan haluttaessa vielä vinottain kolmioiksi.

Maapähkinävoin täyteläinen pehmeys ja karpalon raikas hapokkuus tasapainottavat toisiaan erinomaisesti. Kokonaisuus on yhtä aikaa sekä ruokaisa että raikas. Ymmärtääkseni jotain tämäntyyppistä jenkit pakkaavat elokuvissa lapsilleen kouluevääksi.

Joiltain osin meillä on kuitenkin vielä opeteltavaa - tai sitten kyseessä on yksinkertaisesti tekemätön paikka. Emme nimittäin ole ainakaan toistaiseksi saaneet konettamme tuottamaan ruislimpun kaltaisia juurellisia leipiä kovinkaan uskottavasti. Leipäkone on selkeästi parhaimmillaan vaaleiden vehnäleipien leipojana. Välillä kuitenkin kaipaa perinteistä ruislimppua tai esim. kaupan Realin tapaista mehukasta ja kunnolla rukiista vuokaleipää. Jos jollakulla on onnistumiskokemuksia tai ruisleipiin liittyviä leipäkonevinkkejä, kuulisin sellaisista erittäin mielelläni!

Useimmissa koneissa on leipäohjelmien lisäksi erillinen hillo-ohjelma, jonka avulla marjoista tai hedelmistä on äärimmäisen helppo keittää hilloa tai marmeladia. Vuokaan yksinkertaisesti vain mitataan marjoja ja hillosokeria (ja ohjeesta riippuen ehkä liraus vettä), minkä jälkeen kone kiehuttelee ja sekoittaa seosta omin päin, kunnes lopulta tuloksena on valmista hilloa suoraan säilyketölkkeihin kaadettavaksi. Toki saman tekee melkein yhtä helposti kattilalla ja kapustalla, mutta mikäli leipäkone löytyy, hilloaminen ei voisi juuri helpompaa olla. Esim. puolukkaleipään laitamme useimmiten leipäkoneella itse keitettyä puolukkahilloa.

29 Comments:

At 15/7/09 14:03, Anonymous Anonyymi said...

Ei ole, ei, rukiinen leipäkoneleipä onnistunut meidänkään taloudessa! Lainaan tuon tuostakin äitini leipäkonetta Lapin läänistä tänne Ouluun, kunnes kiihkeiden ynnä ankarien kokeilujen jälkeen palautan sen aina pettyneenä hänelle. Mutta aina vaan toivo viriää uudelleen; josko nyt onnistuisin sen täydellisen myslileivän ja ruisleivän koneella leipasemaan! Sitä päivää odotellessa :) -jane

 
At 15/7/09 14:07, Blogger Virpi said...

No niin! Vasta sain ostettua edes leipävuoan itselleni ja nyt alkoi sitten himottamaan leipäkoneen osto, kun näitä herkkutuotoksia katseli :) ehkä kuitenkin harjoittelen ensin sillä vuoalla niiden leipien leivontaa, kanssaeläjä kuitenkin on enemmän ruisleipämiehiä, niin melkoiseksi palloksi kai sitä itse turpoaisi jos itselleen vaan vaaleaa leipää tekisi ja popsisi sen tuoreena.

Mielenkiintoinen postaus muutenkin, itsekin olen pitänyt leipäkonetta niinä turhakkeina, mitä ostetaan ihmisille lahjaksi, kun niillä on jo kaikkea ja sitten se päätyy pölyttymään johonkin kaapin nurkkaan.

 
At 15/7/09 14:08, Blogger Rosmariini said...

Ehkä se sitten on niin, että ruisleipä saa parhaan makunsa leivinuunin arinalla, eikä sitä makua & rakennetta voi oikein jäljitellä mitenkään. Onneksi monista kaupoista saa taas tätä nykyä hyvää, lisäaineetonta ruisleipää. Ja jopa kokonaisia limppuja!

 
At 15/7/09 14:15, Blogger Rosmariini said...

Niin, siis lisäyksenä vielä, että minä käytän leipäkonetta vain taikinoiden tekoon, ja olen ollut aina tyytyväinen lopputulokseen (myös ruistaikinoihin). Eli perinteiset leipävuoat ovat kovassa käytössä edelleen.

Nyt kesällä ei vaan voi leivinuunia lämmittää, ettei tikahdu siihen kuumuuteen.

 
At 15/7/09 14:50, Anonymous Otto Aanmaa said...

Hyvä bloggaus, kiitos. Leipäkone on ollut harkinnassa, mutta epäilys sen toimivuudesta on estänyt semmoisen hankinnan. Nyt täytyy leipäkone laittaa uudelleen hankintalistalle.

 
At 15/7/09 15:16, Anonymous Anonyymi said...

Tässäpä ainakin jotain suuntaa antavaaa

http://www.elisanet.fi/puutteenpera/leipakone.html

 
At 15/7/09 18:12, Anonymous Anonyymi said...

Oi joi, tuoksu tuntui melkein tänne asti.

Eräs tuttavani on tehnyt leipäkoneella myös lihamureketta. Tarkemmin en yksityiskohtia tiedä, mutta kuulemma hyvää tuli. Monipuolinen vehje siis.

 
At 15/7/09 18:59, Blogger Meri, Helsinki said...

Melanhukkaajat!

Paratiisimysli!!!! <333

Puolukkaleipä! :-P

Erinomainen postaus.

 
At 15/7/09 19:03, Anonymous Anonyymi said...

Mikä Kenwoodin malli teillä on?

 
At 15/7/09 19:29, Blogger Rosmariini said...

Minä olen melkein takuuvarma siitä, että entinen mela on jossain "tallessa". Jospa se olisi vaan hukkunut jonnekin keittiön kaaoksessa oleviin laatikoihin. :)

(Ja jospa kadoksiin joutunut luottopullonavaajammekin olisi siellä samassa tallessa.)

 
At 15/7/09 21:18, Blogger reetta said...

Inspiroitunen kaivamaan omankin leipäkoneen esiin. Tähän mennessä sitä on käytetty vasta kaksi kertaa kun se yöllä aina herätti helvetilliseen piipitykseen kesken ohjelman (ilmoitti siitä, että tässä välissä voisi lisätä rusinoita tm. taikinaan...).

 
At 15/7/09 21:53, Blogger Merituuli said...

täällä Savonlinnassa Pastiksen isän luona heräämme aina vastapaistuneen leipäkoneleivän tuoksuun - ihanaa!

meillä on kotona aiemmin ahkerassa käytössä ollut leipäkone (jonka olemme saaneet lahjaksi Pastiksen isältä) mutta se on aika pieni. lisäksi siinä koneessa ei ole ajastinmahdollisuutta. olemmekin harkinneet isomman ja ajastettavan ostoa, sillä leipäkone on kyllä ihana eikä lainkaan turhake.

 
At 15/7/09 23:14, Blogger Pippurimylly said...

Muuli <3 <3 <3 !!!

Koneemme on mallia Kenwood BM 450.

 
At 15/7/09 23:22, Blogger Juho Garo Mäkinen said...

Meillä oli lapsena perheessä leipäkone ja siitä on jäänyt vain hyviä muistoja. Leipäkone onkin mielestäni ehkä aliarvostetuin keittiökone.

Pystyykö tuollaisella leipäkoneella tekemään helposti pienempiä eriä yhden henkilön yhden päivän tarpeisiin?

 
At 16/7/09 06:26, Blogger Meri, Helsinki said...

:-D Mää etin teidän melan!

(luultavasti se on Saarella)

 
At 16/7/09 09:25, Anonymous triini said...

Heip! Muistan kotikodin ysärileipäkoneessa olleen sellainen hankalasti pestävä mela, joka paistettaessa sinne leivän sisään jäi ja teiltäkin ilmeisesti siten hukkunut. Joko leipäkoneiden tekniikka on mennyt eteenpäin sillä saralla, että meloja ei tarvi enää lainkaan kaivella pois leivän pohjasta?

 
At 16/7/09 13:00, Blogger Anzku said...

Oi oi oi!!! Tahtoo myös tuommoisen vehkeen! Varsinkin nyt kun tämä vhh-ruokavalio on taas otettu ohjelmistoon niin leipäkonehan olisi suorastaan välttämättömyys...juu! ;) Kidutusväline parhaasta päästä! :)

Mutta kunhan tästä laihdun ja joskus palailen hiilihydraattien kyllästämään elämään niin voin sit ostaa tuommoisen ja päästä takaisin entisiin mittoihin! :D :D :D

Oli kyllä herkullinen postaus!! :)

 
At 19/7/09 16:02, Anonymous Anonyymi said...

Vaihtarivuonna Ameriikassa teki host-äiti mustikkahillo-maapähkinävoileipiä, aivan taivaallinen yhdistelmä! Karpalohilloon en siellä samassa yhteydessä törmännyt.

 
At 20/7/09 18:58, Blogger Pippurimylly said...

Garo: Leipäkoneissa on tavallisesti 2-3 eri kokovaihtoehtoa jokaiselle leipäohjelmalle. Meidän koneessamme vaihtoehdot ovat 500g, 750g ja 1kg:n kokoisille leiville. Pienin on osoittautunut sopivaksi kahden hengen talouteen ja meidän leivänsyöntivauhtiimme. Joskus, jos maustamatonta leipää jää iso kannikka, annamme sen kuivua ihan huolella ja jauhamme sitten korppujauhoksi myöhempää käyttöä varten.

triini: Nykyisen koneemme mela on sen verran napakasti kiinni ja muotoiltu siten, että leipä on ainakin tähän saakka tullut jokikinen kerta ulos yksikseen ja mela jäänyt kulhon pohjalle. Edellisessä se piti tosiaankin onkia aina veitsen tai haarukan kanssa leivän pohjasta, mikä lopulta koitui koneen kohtaloksi.

Onneksi Muuli lupasi etsiä melan! :) Ellei Saari siirry.

Anonyymi, pitääpä kokeilla mustikkahillon kanssa! Kiitos vinkistä.

 
At 29/7/09 15:05, Blogger aleksi said...

yh mä kyllä vastustan leipäkonetta :) kauheea puppua tulee ja paistaa kuoren ihan kummalliseksi ja rumaksi. tuo leipomoiden taikinan vaivauksen vertaaminen leipäkoneeseen on ihan kummaa, leipäkoneen mela on niin pieini että sillä joutuu todella pitkään vaivaamnaa ja sillon leipä alkaa jo nousemaan ja menettää selkärankaansa.

 
At 1/10/09 17:20, Blogger Unknown said...

Leipäkoneko turhake? Juuri hankin muistaakseni kolmannen leipäkoneeni - ensimmäinen (sellainen jossa oli irtosiiveke) kului vuosia sitten loppuun, toinen on mökillä ja toimii hienosti, vaikka käytän sitä pääasiassa taikinan tekemiseen. Voisarvet, rinkelit, korvapuustit ja briossit syntyvät kätevästi, kun täydellisesti kohonnut taikina on aamulla odottamassa. Pizzataikina tulee puolessatoista tunnissa, ja kalakukkoakin olen tehnyt leipäkoneen sekoittamasta ruistaikinasta.
Kolmatta leipäkonetta odotan luottavaisena kaupunkikotiin -- hyvästi lähikaupan höttöleipä. Vaihteeksi voi kokeilla myös ajastimella keitettyä aamupuuroa. Mitenkähän mannapuuro onnistuu?

 
At 1/10/09 17:40, Blogger Pippurimylly said...

Hannu, millaisella ohjeella teet voisarvitaikinan ja siitä sitten itse sarvet? Sellaista olisi kiva kokeilla, sarvet ovat ehdottomasti lempiaamupalalistani kärjessä!

 
At 6/12/09 12:44, Blogger jkk said...

Kaikille tiedoksi: Sen helposti valmiiseen leipään kiinni jäävän sekoitusmelan irroituksessa auttaa, kun heti paiston jälkeen kastaa kulhon alaosan viileään veteen muutamaksi sekunniksi. Tämän jälkeen vain napataan se helposti irti vaikka haarukalla leivän pohjasta.

 
At 1/1/10 13:18, Anonymous Anonyymi said...

Helpostihan se sekoitin lähtee ohuella ruuvimeisselillä tai muulla metallipiikillä kääntämällä siitä reiästä varovasti leipää repimättä.

 
At 27/10/10 20:39, Anonymous Anonyymi said...

Hei, Juuri laitoin ensimmäisen täysjyväleivän 750gr Kenwood BM450:n vaivattavaksi ja hiukan hämmästyin leipäkoneen taikinanvaivauksesta syntyvää ääntä. En voisi kuvitellakaan käyttäväni konetta ajastimella yöaikaan - onkohan meidän uudessa koneessa jotain vikaa?

 
At 10/2/13 22:33, Anonymous Anonyymi said...

Hukkasin myös sekoitusmelan, mutta löysin varaosan Ebaysta 20 eurolla. Meillä myytävien leipäkoneet voivat olla ihan eri nimisiä muissa maissa, vaikka sama kone onkin. Oma koneeni Chef oli Briteissä nimeltään Morphy Richards. Sain leipäkoneen ilmaiseksi ja olen vähän katsellut sillä silmällä kierrätyskeskusen kestävämmän oloisia mutta vanhempia jotka maksaa pari kymppiä

 
At 17/3/14 12:16, Anonymous Anonyymi said...

, koska piippaa ja lopettaa kun taikina on alustettu ja kohotettu, sekä pesu helpompi.
Jos oikein nopeasti haluat saada esim. sämpyläsi valmiiksi, niin kippaat vain taikinasi alustalle ja kaulit siitä n. 1-1,5 cm paksuisen levyn ja leikkaat taikinapyörällä levyn vaikka 6x8 cm paloiksi, jotka ladot pellille nousemaa.
Hyvä tietysti on tökätä haarukalla ilmareijät, ja sormenpäillä tylpistää terävät kulmat, etteivät kuiva tai pala.

 
At 17/3/14 12:25, Anonymous Anonyymi said...

(Html-koodit tuhosi edellisestä alun).

Leipäkone on parempi taikinan teossa kuin oikea taikinan tekokone, koska leipäkone piippaa ja lopettaa työn, kun taikina on alustettu ja kohotettu, sekä sen pesu helpompi.

Jos oikein nopeasti haluat saada esim. sämpyläsi valmiiksi, niin kippaat vain taikinasi alustalle ja kaulit siitä n. 1-1,5 cm paksuisen levyn ja leikkaat taikinapyörällä levyn vaikka 6x8 cm paloiksi, jotka ladot pellille nousemaa.

Hyvä tietysti on tökätä haarukalla ilmareijät, ja sormenpäillä tylpistää terävät kulmat, etteivät kuiva tai pala.

 
At 28/9/16 13:51, Anonymous Anonyymi said...

Ei ole turhake nytkin on tummaleipä tulossa ja sen jälkeen teen vielä vaaleanleivän ja uskon et huomena teen saman satsin olen niin paljon tehnyt leipää sillä koneella. Ja hyvää tulee .

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails