Kokaten Kiinaa

Meillä oli keväällä valloillaan innostus intialaiseen ruokaan, eikä harrastusta ole toki edelleenkään haudattu kokonaan. Epäilen sen elpyvän syksymmällä entistäkin virkeämmäksi. Nyt kesällä kiinnostus vaan on siirtynyt pykälän verran Kiinan suuntaan.

Ostimme viimein oikean valurautaisen wokkipannun, jota kärsii kuumentaa ihan kunnolla. Kiintoisia kiinalaisia keittokirjojakin on ilmestynyt taloomme tämän vuoden aikana, ja kesäkuussa luonamme vierailleet blogitoverimme toivat meille tuliaiseksi kokonaisen lastin kiinalaisia mausteita, kuivattuja siitakesieniä sun muuta käyttökelpoista.

Heinäkuinen yongshi-kokemus osoitti, ettei kiinalaisen ruuan tekeminen ole välttämättä kovinkaan vaikeaa. Aineksissa riittää toki pilkottavaa, mutta se menee sentään jo rutiinilla ja on muutenkin ihan hauskaa puuhaa. Ja omatekemässä kiinalaisessa on se hyvä puoli, että siihen saa mittatilaustyönä juuri niitä aineksia, mitä haluaa. Eli minulle runsaasti sientä ja sipulia, ja Pippurimyllylle kanaa ja pähkinää.

Keittokirjoista omaksumamme ohjeistuksen perusteella olemme wokanneet ensin viipaloidun lihan kohtuullisen runsaassa öljyssä. Siis vähän friteeraamisen tapaan. Sen jälkeen lihat laitetaan sivuun valumaan, ja paistetaan pannulla ripeästi halutut kasvikset huomattavasti vähemmässä öljyssä. Lopuksi liha ja kasvikset sekoitetaan ja roiskaistaan sekaan ennalta tehty kastike, esimerkiksi sweet&sour tai jokin muu vastaava, joita saa valmiina kaupasta - mutta jotka erittäin helppotekoisina on tietenkin suotavaa tehdä myös itse. Kastikkeen voi vielä säätää haluttuun paksuuteen vaikkapa maizenalla.

Keskimmäisessä kuvassa näkyvä Kiinalaista ruokaa suomalaisessa keittiössä -kirjan kansikuva muistutti muuten välittömästi mieleeni viime kesän lomareissulla San Franciscon Chinatownissa syömämme dim sumit. Ihmettelin silloin puoliraa'aksi jätettyjä pullamaisia nyyttejä, mutta tuosta kirjasta kävi ilmi, että juuri sellaisia niiden kuuluukin olla - etenkin, jos pullat höyryttämällä kypsyttää. Kiinalaisen pullaosaston taidan jättää omassa keittiössämme väliin, mutta samaisen kirjan dumplingit otan kokeiluun heti, kun on vähänkään enemmän aikaa askarrella.