keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2008

Terveisiä tien päältä

En ole pahemmin postaillut viime päivinä syystä että äskettäiset ruokakokemukset eivät ole olleet kohdallani kovinkaan ikimuistoisia. Olen ollut hyvilläni siitä, etten tee työkseni mitään semmoista, missä joutuisi ajelemaan autolla ympäri Suomea, koska

a) olen yksi pohjoisen Suomen onnettomimmista autokuskeista
b) viihdyn varsin hyvin kotikaupungissanikin (vaikka Oulussa on tuullut taas tällä viikolla vähän turhan kylmästi)
c) huoltoasemilta saatava ruoka on parhaimmillaankin melkoisen mautonta (ellei sitten tilaa pihviä tai pizzaa, mutta kuka semmoista jaksaisi joka päivä syödä)

Viikonloppuna tuli harrastettua huoltoasemilla hengailua, ja muistutin taas mieleeni, ettei ruokahihnastolta kannata valita syötäväkseen muoviin pakattua sämpylää. Jotenkin niissä onnistuu olemaan vaan aina yhtä alakuloinen ja nahistunut meininki, vaikka luulisi, etteivät kohtuukelvolliset raaka-aineet voi kelmutettuinakaan millään muodostaa maultaan niin ankeaa lopputulosta. Ja miten se kahvikin voi aina maistua niin eltaantuneelle?

Tähän saakka parhaat huoltoasemakokemuksemme ovat muodostuneet Sveitsissä, missä maanteillä on toki Suomeen verrattuna huomattavasti enemmän kulkijoitakin ja sitä myötä mahdollista pitää teiden varsilla esillä ties minkälaisia houkuttelevia herkkuja. Kaikkein kehnoimmat muona- ja kahvittelukokemukset ovat puolestaan löytyneet läntisen naapurimaamme pohjoisimpien osien bensa-asemilta, jos kohta muutamia mukavia muistoja on jäänyt mieleen sieltäkin (ainakin yhdet aamuöiset nakkisämpylät Uumajassa viitisen vuotta takaperin).

7 Comments:

At 23/4/08 21:48, Blogger Hanna Takala said...

Voi iy, huoltoasemaruokailulle siis. Siinä jos jossain olisi parantamisen varaa.. tosin eivät huoltoasemat muutenkaan taida olla entisensä, huolletaanko niillä enää mitään?

 
At 23/4/08 21:57, Blogger Ville said...

Huoltoasemilla saa kyllä kammottavaa kuraa.

Yksityisille yrittäjille olisi paljon tilaa, mutta ei se varmaan helppoa ole ketjujen puristuksessa.

Paras kokemus vähään aikaan olivat letut, jollain huoltiksella Kittilän kulmilla.

 
At 23/4/08 22:06, Blogger Rosmariini said...

Bensa-asema taitaa tosiaan olla nykyisille asemille parempi termi. On se kyllä hassua, että ruuan pitää olla täällä niin mahdottoman mautonta (samaten kuin suomalaisten seinien ja muiden sisustuksien mahdollisimman värittömiä).

Enemmän pitäisi etsiytyä kyllä yksittäisillä paikkakunnalla pienempiin ruokapaikkoihin syömään, mutta jotenkin sitä on tien päällä aina pakkomielle päästä jatkamaan matkaa aina mahdollisimman pian >> ketjupaikat vetävät puoleensa.

Lisää hyviä ja suositeltavia huoltoasema/tienvarsiruokakokemuksia otetaan vastaan!

 
At 24/4/08 01:24, Blogger Jonna said...

Ja Suomessa huoltoasemien ravintolat on taivas verrattuna meksikolaisiin, hih. Muovipaketissa leipiä, sämpylöitä ja hodareita, pakettipizzaa ja burritoja ja vieressä micro lämmitykseen.
Tuloksen (liian) usein mauton ruoka ja jälkiruuaksi ripuli

 
At 24/4/08 08:47, Blogger Rosmariini said...

Asiat tosiaan riippuvat aina siitä, mihin niitä vertaa. :) Hauska kuvaus - tuon jälkiruokaosion voisi kyllä mieluusti jättää väliin!

 
At 24/4/08 17:49, Anonymous Anonyymi said...

olen asunut kaksi vuotta sveitsissä ja huomasin myös paikallisten huoltoasemien olevan hyviä. silti pidän suomen ABC-huoltoasemia ylivertaisina. oma kokemukseni on että parempia huoltoasemia kuin ABC:t ei ole tullu vastaan missään maailmalla.

onneksi suomessa huoltoasemien vessat on vielä ilmaisia ja siistejä. no joo, toki poikkeuksiakin on tullut vastaan..

 
At 24/4/08 19:03, Blogger Rosmariini said...

24h-ABC:t ovat muutamaan otteeseen olleet myöhäisen matkalaisen pelastus. Ajelimme muutama kesä sitten yhtenä yönä kasitietä Porista Ouluun, ja vasta Kalajoella oli ensimmäinen paikka, josta sai keskiyöllä kahvia ja syötävää. (Ja pääsi vessaan, autuus!)

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails