lauantaina, tammikuuta 05, 2008

Erilainen ananaskakku

Tänään on erään hyvin tärkeän ihmisen syntymäpäivä, ja sitä myötä on aika onnitella ja kirjoittaa pikkuisen kuvassa näkyvästä ananaskakusta. Tykkään yleensä aika yksinkertaisista, mutta mehevistä kakuista, semmoisista kuin vaikka vanhasta kunnon sitruunakakusta. Kakku, johon tuli neljänneskilo ananasmurskaa, vaikutti hyvinkin mehevältä, ja kieltämättä kakusta tuli ainakin aika kostea, kun säilyketölkin lientäkin hurahti sekaan vähän liiankin kanssa.

Vaikka ananasmurskaa ja -lientä oli kakussa riittämiin, monet ainekset loppuivat toisaalta leipomisen tiimellyksessä kesken. Voita oli joulun jäljiltä jääkaapissamme vain puolet ohjeistetusta määrästä, samoin leivinjauhetta oli purkin pohjalla vain hitunen. Eli olisihan tuo voinut kenties vähän enemmänkin nousta. Päälle sihdattava tomusokerikin piti jättää väliin, koska en ole muistanut täydentää sokerivarastojamme jouluhalko-koitoksen jälkeen.

Kakun kiinnostavin ainesosanen oli kuitenkin suosikkimausteeni timjami, jonka takia ohjetta oli kerta kaikkiaan pakko päästä kokeilemaan. Mausteita voisi näköjään käyttää huomattavasti innovatiivisemminkin.

Kakkuohje on peräisin viime vuonna ilmestyneestä Lindy Wildsmithin kirjasta Herkutellaan ulkona. Lainasin sen kirjastosta ilmeisesti ihan vaan itseä kiusatakseni. Siinä sitä nimittäin istuskeltiin terassilla grillaamassa ja käytiin merenrannassa eväsretkellä, eli kesän ikävää kirja ei kyllä helpottanut ollenkaan. (Yritän ottaa toki talvestakin kaiken irti ja keskittyä haaveilemaan lämmittävistä pakkasmurkinoista sun muusta talvisyötävästä, mutta on se satokausi silti vuoden parasta aikaa. Vaikka se hetki, kun saa ensimmäistä kertaa syödäkseen pellosta kuokittuja uusia perunoita. Tai auringon karkkimaiseksi kypsyttämiä tomaatteja. Tai yrttituotantoa omasta ruukusta.)
Timjamilla maustettu ananaskakku

150 g suolatonta voita tai margariinia
1,8 dl sokeria
3 munaa vatkattuna
1,2 dl vehnäjauhoja
1,25 dl mannasuurimoita
2 tl leivinjauhetta
250 g säilykeananasta yleiskoneessa hienonnettuna
1 rkl hienonnettua tuoretta timjamia
1 tl vaniljasokeria
(tomusokeria koristeluun)

suorakaiteen muotoinen kakkuvuoka

Laita voi ja sokeri isoon kulhoon ja vaahdota. Lisää kananmunat yksitellen, vatkaa jokaisen lisäyksen jälkeen. Voit lisätä vähän jauhoja, ettei taikina juoksetu. Sekoita jauhot ja leivinjauhe erillisessä kulhossa. Sekoita voi-sokeriseokseen jauho-leivinjauheseos, mannasuurimot, ananas, timjami ja vaniljasokeri.
Paista 190-asteisessa uunissa 30 minuuttia tai kunnes kakku on hyvin kohonnut ja kullanruskea. Kun kakku on jäähtynyt vähän aikaa, kumoa se ritilälle ja jätä jäähtymään. Siivilöi päälle tomusokeria, kiedo folioon ja laita takaisin vuokaan.

12 Comments:

At 5/1/08 13:41, Anonymous Anonyymi said...

Oikeastaan täällä pääkaupunkiseudulla asumisessa on vain yksi hyvä piirre, jota esim. Oulussa ei ole. Kauppoja on taajassa, jos joku ainesosa loppuu, sen kipaisee viidessä minuutissa kaupasta.

Muutenhan se nyt on ihan se ja sama, missä asustelee. Paitsi että palmun alla voisi näin pimeän aikaan olla ihan mukavaa.

Onnea päivänsankarille! Kakku vaikuttaa innovatiiviselta. Sanotaanko, että minä kun en juuri ole kakkuihmisiä. Suolaa vaan ja mausteita.

 
At 5/1/08 13:57, Blogger Rosmariini said...

Tässä meidänkin nurkillamme on kuulemma ollut joskus parikymmentä vuotta sitten pieni ruokakauppa, mutta nyttemmin kaikki semmoiset ovat aika lailla kuihtuneet pois, kun kansa lappaa marketteihin. Helsingin kivijalkakaupat ovat kyllä käteviä.

Kakku ei onneksi ollut mitenkään tuikean makeaa. Timjamin maku oli sen sijaan aika hallitseva.

 
At 5/1/08 13:57, Blogger Polkkapossu said...

Palmun alusta kelpaisi tännekin. Eikä tarvisi olla edes pimeä. Perskutin Muuli, siellä se vaan makailee.

Jep, onnea Pepa!

 
At 5/1/08 16:57, Blogger Jaana said...

Varttikilosta ananasmurskaa tulee varmasti muheva leipomus! Ja se on hyvä, sillä minusta kuivakakutkaan eivät saa olla rutikuivia.

Nyt vaan kynttilä kakkuun ja onnittelut Pepalle minultakin :-)

 
At 5/1/08 17:29, Anonymous Anonyymi said...

Terkut palmun alta, tuli just rannalta, ja vaikka on jo pimea oli +20...

Kiva kun kakussa oli kaytettya mannaryyneja; Suomessa kaytin niita vain mannapuuroon, intialaisessa keittiossa niita tunnutaan kayttavan sinne sun tanne, takalaisissa kaupoissakin niita on joka paikassa saateilla nimella semolina.

 
At 5/1/08 18:13, Blogger Arja said...

Onnittelut Ouluun! Ja terveiset palmun alta, mutta kyllä on kuulkaas mukava palata aina kotiinkin. Vaikkei ne Etelä-Afrikan viinit, tuoreet merenherkut ja eksoottiset sorkkaeläimetkään hullumpia ole ;)

 
At 5/1/08 20:35, Blogger siina said...

Piti heti testata, tämä oli hyvää! :P Vaikkei timjamia ollutkaan, käytin isännän lempimaustetta kardemummaa.

 
At 6/1/08 14:38, Blogger Rosmariini said...

Siellä palmun allahan on nyt suorastaan ollut tungosta viime aikoina. :)

Siina: Olisipa hauska maistaa tätä itsekin sillä tavalla tehtynä, että ainesosat olisivat pikkuisen paremmin kohdallaan. Ja voisinpa kyllä itsekin kokeilla timjamin korvaamista jollain muulla mausteella. Kardemumma kuulostaa hyvältä, ja kanelikin toimii ananaksen kanssa yllättävän hyvin ainakin joissakin jälkiruuissa.

 
At 7/1/08 22:08, Blogger Aurinkotuuli said...

Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, taidanpa kokeilla joskus. Timjami ei kyllä siinä mielessä ole ihan kumma mauste makeassa. Se muistuttaa (ainakin omilla makuhermoillani) rosmariinia ja rosmariini ja mansikathan ovat aika tunnettu yhdistelmä. Niitä pitäisikin joskus kokeilla, samoin kuin viherpippuria ja mansikoita tai basilikaa ja jäätelöä... :D. Kyllähän noita jo löydettyjä jänniä yhdistelmiä on kokeilematta ja uusia olisi kivaa keksiä!

 
At 8/1/08 19:05, Blogger Rosmariini said...

Hmmm, mitäs noista yhdistelmistä voisikaan keksiä. Miten olisi vaikka rosmariini-mansikkamuffinssit? :)

 
At 14/1/08 10:01, Blogger Meri, Helsinki said...

Ananasakaakku! Ja timjamilla, ymmärrän, miksi oli välttämätöntä kokeilla. Listalle menee. Mun suosikkiporkkanakakussakin on ananasmurskaa mehevöittäjänä, hyvin skulaa.

Palmun alla on näemmä tosiaan ollut muitakin kuin minä, mutta kyllä siellä kelpasi ollakin... Sydän itkee kookosmaitoa kun piti palata pimeään. Kesänikävää poden itsekin, täytyy vaan torjua sitä ihanalla ruoalla ja hyvällä seuralla. Hirveästi helleterveisiä sinne Pastalaan! <3

 
At 14/1/08 13:13, Blogger Rosmariini said...

Kiitos, muulos! Aurinkoisia terveisiä & virtuaalimatkaa palmujen alle täällä juuri kaivataankin, kun itsekin olen ollut parisen viikkoa tammikuisen työtaakan alle tyypertyneenä. Voisinkohan siirtyä etätyöhelemään edes pikkuiseksi aikaa Thaimaan suuntaan... Hmmm, todennäköisempää on, että täytynee tyytyä tekemään kookoksen makuinen matka täkäläiseen thai-ravintolaan.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails