sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

Stroganoff

Venäläinen keittiö on ollut tällä viikolla selkeästi suosiossa. Teimme eilen stroganoffia tällä Aurinkotuulen vinkkaamalla ohjeella (tosin sekä tomaattipyreetä että maustekurkkua taisi hurahtaa pataan yli ohjeistetun määrän). Jotkut mahtavat laittaa stroganoffiin myös herkkusieniä ja hillosipuleita, mutta meikäläiselle riittää ihan vaan tämmöinen kurkullinen versio. Kaveriksi keitetyt perunat sekä vihreää salaattia.
Stroganoff

400 g naudan paistia
1 rkl öljyä
5 dl vettä
1 hienonnettu sipuli
1 rkl tomaattipyreetä
1-2 tl sinappia
1 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria

Suurus:
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl vettä

Höysteeksi:
2 rkl smetanaa/kermaa
1 pieni maustekurkku

Leikkaa liha poikkisyin pieniksi kuutioiksi/suikaleiksi. Ruskista puolet lihapaloista kuumassa öljyssä. Siirrä lihat kattilaan. Lisää puolet vedestä pannun kautta kattilaan. Paista loput lihat samoin.
Lisää kattilaan hienonnettu sipuli ja mausteet. Hauduta kunnes lihapalat ovat kypsiä eli 1/2-1h.
Sekoita jauhot veteen ja lisää seos kastikkeeseen. Hauduta vielä 5-10 minuuttia. Lisää kastikkeeseen lopuksi smetana/kerma ja maustekurkkukuutiot.

Joskus ennen joulua joku suositteli meitä testaamaan sveitsiläistä perinneruokaa nimeltään Zürcher Geschnetzeltes. Se on edelleen kovasti suunnitelmissa, joskin ruokalajin olennaisinta osaa eli vasikanlihaa mahtaa olla Suomessa aika kehnosti saatavilla. Ruokalajiin kuuluvat munuaiset voisin sen sijaan jättää suosiolla pois.

9 Comments:

At 11/2/07 21:24, Blogger katinkontti said...

Aatelin vaan vinkata että harrastin cross-bloggausta; Katinkontissa tarjolla resepti! Omasta mielestäni varsin mainio porkkana-hjauhelihapiirakka, ei tosin sisällä tomaattia missään muodossa.

 
At 11/2/07 21:38, Blogger Rosmariini said...

Olenkin jo sen verran kyllästynyt talvitomaattien mauttomuuteen, että tuo tuntuu tähän väliin hyvinkin tervetulleelta ohjeelta. Jonkinlainen jauhelihapiirakka on ollut suunnitelmissa jo jonkin aikaa.

Hauskaa, että ryhdyit edes hetkelliseksi ruokabloggaajaksi. :)

 
At 11/2/07 22:25, Anonymous Anonyymi said...

Iltaa Pastanjauhajat!
Minä teen Stroganoffin joskus näin kun on kiire.
Valmistetaan ihan tavallinen makkarakastike HKn sinisestä, lopuksi mukaan laitetaan kuutioitua suolakurkkua ja loraus kermaa. Kastike tarjoillaan keitettyjen perunoiden tai muusin kanssa kera punajuuren ja mustaherukkahyytelön. NAM, tämä on ihan hyvää vaikka itse sanonkin!
Reipasta viikon alkua =)
terv. Herkku

 
At 11/2/07 23:10, Blogger Polkkapossu said...

Pieni loraus punaviiniä menisi aika hyvin vielä mukaan. Jos olisi vahingossa jäysteet unohtunut pullon pohjalle.

Stroganoffista saa myös hauskan version korvaamalla naudanlihan pikkulihapullilla.

Tuo Sveitsin lahja gastronomialle näytti myös erittäin hyvälle. Kokeilemaan vaan :)

 
At 11/2/07 23:41, Blogger Rosmariini said...

Nakkistroganoff on tuttu juttu, mutta pitää ottaa jolloinkin kokeiluun myös versiot HK:n sinisestä ynnä lihapullista. Stroganoffihan onkin yllättävän taipuisa ja monipuolinen ruokalaji. :)

 
At 12/2/07 16:44, Anonymous Anonyymi said...

Ne munuaiset...en tiedä mitä kauhukokemuksia sinulla on, olisi hauska kuulla, mutta itselläni oli ainakin todellinen horror show niiden kanssa eräänä päivänä. Ennakkoluulottomasti ostin noita sisäelimiä, ajatellen, että ties mikä bravuuri-ruokalaji niistä kehittyy, kun vaan opettelen tekemään.

Jostain vanhasta köksänkirjasta otin reseptin, ja sitten kokkaamaan. Ensin piti poistaa kalvot ja jänteet, mikä olikin työläs, ellei mahdoton operaatio, vaikka veitseni on ihan terävä. Ne kalvot olivat jotenkin pureutuneet sinne sisuksiin kiinni, enkä minuuttien, ehkä tuntien, aherruksenkaan jälkeen saanut niitä kunnolla pois. Sai kuitenkin kelvata, koska olin niiden kimpussa äheltäessäni tullut painelleeksi munuaisia hiukan kovakouraisesti, mikä levitti keittiöön pistävän sianpissan hajun (ne olivat sianmunuaisia). Tuli kiire saada munuaiset pataan, että pääsisi pois siitä sikala-atmosfääristä. Resepti oli muuten yksinkertainen, mutta keittämisaika oli epäselvä, suunnilleen: keitä kunnes ovat kypsiä, mutta älä liian kauan, etteivät ne sitkisty. Keitin sitten jotain sinnepäin, vähän sitkeätä tuli, ikäänkuin huonoa maksakastiketta. Söin sitä yhden päivän, seuraavana päivänä padasta lemahti koiranruoan haju, joka sai minut heittämään koko ruoan pois. Enkä aio kokeilla uudestaan paitsi jos saan jonkun kokeneen englantilaisen tai keskieurooppalaisen munuaiskokin henkilökohtaista opastusta.

 
At 12/2/07 17:53, Blogger Rosmariini said...

Sanotaanko nyt näin, että tuo potentiaalinen hajuosasto ruuanvalmistusvaiheessa mahtaa olla myös täällä päässä osasyynä siihen, etten ole syönyt munuaisia viimeiseen viiteentoista vuoteen. :) Kenties voisin koittaa jolloinkin syödä munuaisia muiden valmistamina (vaikka ne eivät varsinaista lempiherkkuani koskaan olleetkaan), etenkin jos muita ruokavaihtoehtoja ei olisi tarjolla, mutta henkilökohtaisesti en halua alkaa niiden kanssa temppuilemaan. Etenkin kun tuo jänteiden ja kalvojen irrottelu kuulostaa siltä, etteivät meikäläisen lihankäsittelytaidot siihen riittäisikään. Hatunnosto ja taputuksia kuitenkin yrityksestäsi!

 
At 3/7/11 15:15, Anonymous Anonyymi said...

Jättäisin stroganoffista pois vehnäjauhot. Itse olen tottunut syömään riisin kanssa. Karsastan tomaattipohjaisia kastikkeita perunan kanssa.

 
At 3/7/11 15:24, Anonymous Anonyymi said...

Ja missä se valkosipuli luuraa?

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails