lauantaina, joulukuuta 03, 2016

Ruokavinkkejä Dubliniin?



Jos jollakin on hyviä täsmävinkkejä ruokamatkalle Dubliniin (tai Dublinia ympäröiville alueille), niin kertokaahan kommenttilaatikossa.

Nimimerkki ensimmäistä kertaa Irlannissa.

sunnuntaina, marraskuuta 06, 2016

Bataattisalaatti



Minulle käy aika usein niin, että jokin tietty raaka-aine juuttuu kokkailulistalle pitemmäksi aikaa. Viime aikoina jauhantakeittiössä on tavattu paljon bataattia, joka ei perinteisesti ole ollut suosiossani juuri ollenkaan (tämän linkin päästä löytyvän bataattikeitonkin ohje on peräisin kavereittemme keittiöstä).

Elokuvien ja tv-sarjojen kanssa on vähän sama juttu: Viime aikoina on tuntunut siltä, että Anthony Hopkins on esiintynyt jauhantapajan valkokankaalla toistuvasti siitä huolimatta, ettemme ole erityisesti pyrkineet valikoimaan hänen töitään katselulistalle (Westworld-sarjaa olemme tosin katselleet ihan tarkoituksella).

Bataattiin palatakseni, viikko sitten bataattia tarjoiltiin meillä kukkakaalin kanssa salaatin joukossa:

Bataatti-kukkakaalisalaatti (ohje CountryLiving-lehdestä)

vajaa kilo bataattia, pitkittäisinä lohkoina
kukkakaali, nupuiksi paloiteltuna
7 rkl oliiviöljyä (kahdessa erässä)
suolaa
mustapippuria myllystä
3 rkl sherryviinietikkaa
erilaisia vihreitä salaatteja
vajaa pari desiä granaattiomenan siemeniä

Sekoita bataatit, kukkakaalit, 3 rkl oliiviöljyä, suola + pippuri ja levitä kasvikset korkeareunaiselle pellille. Paahda 220-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia (kasviksia voi käännellä paistamisen aikana kertaalleen). Anna jäähtyä.
Sekoita kulhossa jäljellä oleva oliiviöljy, sherryviinietikka, suola ja pippuri. Lisää salaatinlehdet, granaattiomena sekä paahdetut kasvikset. Sekoita ainekset ja tarjoile heti.

sunnuntaina, lokakuuta 09, 2016

Paahdetut perunat



Pastanjauhannan synttäreiden tienoille ajoittuvat perinteiset syysjuhlat vietettiin eilen, ja olipa taas hauska ilta. Uutena ruokatuttavuutena muun muassa sieni-pähkinäkeitto. Kokkailin itse iltaa varten muun muassa bataattiranskalaisia. Lopputulos ei ollut kovin vakuuttava (etenkin ensimmäinen pellillinen jäi melkoisen pehmeäksi), mutta jospa seuraavalla kokkailukerralla onnistuisin jo vähän paremmin. Jos jollakin on tiedossaan hyvä ohje, niin vihjaiskaa ihmeessä.

Pehmeistä bataattiranskalaisista tuli mieleen New York Timesin paahdettujen perunoiden ohje, jonka kanssa en ole myöskään saavuttanut kovin suurta menestystä. Etenkin ohjeistettu öljyn määrä on mielestäni aivan liian suuri, joten en tiedä, onko reseptissä kenties tavoiteltu jonkinsorttista puolittaista uppopaistamista. Perunoiden paahtaminen on joka tapauksessa mukavaa puuhaa ja mukavaa vaihtelua uunijuuresten paahtamiselle, mutta tätä ohjetta kannattaa kenties hiukan soveltaa:


Italian Roast Potatoes

reilu kilo perunoita, kuorittuina ja lohkottuina
12 valkosipulinkynttä, kuorittuna
2 tl kuivattua oreganoa
1,2 dl oliiviöljyä (vähempikin riittää)
suolaa

Kuumenna uuni 220 asteeseen. Yhdistä pannulle perunat, valkosipuli, oregano ja öljy. Sekoita perunoita niin, että niihin tulee tasaisesti öljyä. Levitä perunat pannulle tasaisesti. Aseta pannu uuniin ja paahda niin pitkään, että perunat ovat sopivan kypsiä ja rapeita (ja saavat kullanruskeaa väriä). Valmista pitäisi tulla noin 40 minuutissa, mutta alkuperäinen ohje suosittaa jopa tunninkin paistoaikaa (suosittelen itse vilkuilemaan uuniin aina välillä). Ota pannu pois uunista ja siirrä perunat ja valkosipulit tarjoiluvadille. Ripottele pinnalle suolaa.

perjantaina, syyskuuta 23, 2016

Syntymäpäivä ja sienisuunnitelmia



Taas on se aika syksystä, kun pääsemme juhlistamaan Pastanjauhannan syntymäpäivää. Blogin 11-vuotissynttäri sijoittuu harvinaisen tiiviiseen ajankohtaan: Olen puurtanut tällä viikolla kokonaan muualla kuin kattiloideni äärellä (ensi viikolla on luvassa tähänastisen urani suurin haaste ja näytönpaikka), mutta blogisynttäri on tietenkin hyvä syy rentoutua hetken aikaa hyvän ruoan ja kokkailun äärellä.

Otimme tänä kesänä pihassamme olevan grillikodan aiempaa aktiivisempaan käyttöön, ja suunnitelmissa olisi näillä näkymin vetäytyä sinne synttärin viettoon. Ruokalajien suunnittelu on vielä vaan vähän vaiheessa, mutta ainakin nuotiolla valmistuville sienille voisi antaa kenties mahdollisuuden.

Jos jollakin on hyviä ideoita nuotiokokkailuun, niin kertokaahan kommenttilaatikossa.

(Kuvassa taannoinen pastramin kaverina tarjoiltu carpaccio, jonka pinnalla muun muassa retiisejä, kanttarelleja ja persiljaa.)

maanantaina, syyskuuta 19, 2016

Lohipastrami



En tiedä mikä siinä on, mutta minun mielestäni carpaccio ja pastrami kuulostavat aivan äärimmäisen herkullisilta ruokalajeilta. Siksi innostuinkin, kun taannoiset illanistujaisvieraat toivat mukanaan molempia.

Kuvassa näkyvää pastramia tulee tehtyä varmasti itsekin. Minulla on jatkuva pula sellaisten pikkusyötävien ohjeista, jotka voi tehdä jo edellisenä iltana jääkaappiin tekeytymään:

Lohipastrami ja wasabikastike (ohje otettu Anna-lehdestä)

400 g lohifileen paksua keskipalaa
3/4 rkl karkeaa suolaa
1/2 tl sokeria
1 tl rouhittuja valkopippureita

pastramiin:
2 tl rouhittuja mustapippureita
1 1/2 rkl wasabi-seesamimausteseosta (Santa Maria)
1–2 rkl (mustia) seesaminsiemeniä

kastike:
1 dl ranskankermaa
2 rkl majoneesia
2–3 tl wasabia
2 rkl silputtua tilliä
(sitruunamehua)

Pane lohi kelmun päälle nahkapuoli alaspäin. Ripottele päälle suola, sokeri ja pippurirouhe. Kääri kala tiukasti kelmuun ja anna maustua jääkaapissa seuraavaan päivään.
Pyyhi lohen pinnalta pois mausteet. Leikkaa kalapala pitkittäin 3-4 nahattomaksi tangoksi.
Sekoita wasabi-mausteseos, seesaminsiemenet ja pippurirouhe keskenään. Ripottele seos kalatankojen pinnalle. Paahda lohitankoja kuumalla pannulla hetki niin, että kalan pinta kypsyy, mutta kala jää sisältä punaiseksi.
Kääri jokainen tanko erikseen kelmuun. Pane tangot jääkaappiin pariksi tunniksi. Sekoita kastike. Leikkaa lohesta parin sentin viipaleita ja tarjoa kastikkeen kanssa.

Muut ruokailijat pitivät lohta vähän turhan suolaisena, mutta minulle wasabilla maustettu pastrami upposi aivan erityisen hyvin.

lauantaina, elokuuta 20, 2016

Täytetyt, paahdetut bataatit



Kesä tuli takaisin! Sen kunniaksi grillissä valmistettavien täytettyjen bataattien ohje, resepti peräisin Jamie Oliverin nettisivuilta.

Täytetyt bataatit

4 suurta bataattia, puhtaaksi pestyinä
oliiviöljyä
merisuolaa
8 siivua pekonia
125 g cheddaria tai Monterey Jack -juustoa
4 kevätsipulia
1-2 tuoretta punaista chiliä

ranskankermaa (tarjoiluun)

Hiero bataattien pintaan öljyä ja ropsauta päälle hiukan suolaa. Grillaa keskilämmöllä kannen alla niin pitkään, että ne ovat sisältä pehmeitä ja pinnalta rapeita, aikaa tähän kuluu alkuperäisen ohjeistuksen mukaan suunnilleen tunnin verran (me halkaisimme bataatit varmuuden vuoksi jo ennen grilliin laittamista, jotta kypsyivät nopeammin). Paista bataattien kypsyessä pekoni pannulla rapeaksi ja jätä sivuun odottamaan.
Halkaise bataatit pitkittäissuunnassa (jos et halkaissut niitä jo ennen grillausta), murentele tai pilko päälle pekoni ja raasta pinnalle juustoa. Grillaa bataatteja epäsuoralla lämmöllä (taas luonnollisesti kansi päällä) vielä 5-10 minuuttia tai niin pitkään, että juusto on sulanut. Hienonna kevätsipuli ja chili ja ripottele bataattien päälle (itse annoin tosin chilin ja sipulinkin grillautua hetken aikaa). Tarjoile ranskankerman kanssa.

Tarjoilimme bataatteja viikko sitten grillaamaan tulleille vieraille. Ihan mukavasti tuntuivat maistuvan.

Ohjeen voi toteuttaa hyvin myös vegeversiona. Tosin itse laittaisin pekonin tilalle kuitenkin jotain kohtalaisen suolaista, jotta bataatin makeus saisi vähän vastamakua.

keskiviikkona, elokuuta 17, 2016

Siemennäkkäri sekä erityisen koukuttava artisokkahummus



Sain vihdoin ja viimein tehtyä itse siemennäkkileipää – sen jälkeen, kun olen syönyt sitä loputtomasti toisten ihmisten tekemänä (muun muassa työkavereideni eväsrasioista).

Siemennäkkärin saralla kunnostautuneet siskoni ovat lähetelleet minulle jo moneen otteeseen luotto-ohjeitaan, joista seuraavalla kerralla voisin kokeilla Parempaa kuin ihan huonoo -blogin muumimammanäkkäriä. Jotenkin tuo näkkileivän päälle siroteltava sormisuola tuntuu melkoisen kutkuttavalta.

Tällä kertaa etenin kuitenkin tällaisella ohjeella:

Siemennäkkäri

1 ½ dl kuorimattomia seesaminsiemeniä
1 dl kuorittuja seesaminsiemeniä
½ dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
1 dl maissijauhoja
1 dl ruisjauhoja
1 tl suolaa
2 ½ dl kiehuvaa vettä
½ dl rypsiöljyä

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää kuuma vesi ja öljy ja sekoita, taikina on erittäin löysää. Laita uunipellin päälle leivinpaperi ja kaada taikina pellille. Levitä taikina tasaiseksi lastan avulla. Paista uunissa 140 asteessa noin 1 ½ tuntia, kunnes leipä on kuivaa ja siitä on helppo taittaa palanen.

Siemennäkkärin kaveriksi sopii ylihyvin tämä Kiusauksessa-blogin artisokkahummus, johon koukutuin välittömästi. Suosittelen siis vakavasti kokeilemaan tätä kotona:

Artisokkahummus

1 tlk (280 g) suolaliemeen säilöttyjä artisokansydämiä (165 g valutettuna)
1 tlk (400 g) säilöttyjä kikherneitä (260 g valutettuna)
1 valkosipulinkynsi
¾ dl oliiviöljyä
½ dl sitruunamehua
1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
¾ tl suolaa
½ tl timjamia
½ tl mustapippuria

Valuta artisokansydämet ja kikherneet tiheässä siivilässä.
Kuori valkosipulinkynsi.
Mittaa kaikki aineet monitoimikoneen tai tehosekoittimen kulhoon. Voit valmistaa tahnan myös sauvasekoittimella.
Aja tasaiseksi, sileäksi tahnaksi.
Tarjoa esimerkiksi uunijuuresten kanssa, leivän tai korppujen levitteenä, ruisnachojen tai kasvispalojen dippinä, pitaleivän täytteenä, osana meze-valikoimaa tai ruuan lisäkkeenä.

tiistaina, elokuuta 16, 2016

Kesän parhaat keksit



Kesälomani käynnistyi varsinaisen työleirin merkeissä. Tulevan talven pakkaspäivät mielessäni kannoin polttopuita aamusta iltaan ja tein siinä ohessa muitakin rästiin jääneitä kotitöitä.

Kolmen työleiripäivän jälkeen päätin rentoutua leipomalla jotain hyvää. Allrecipes tarjoili testattavaksi keksiohjetta, jossa suolahippuset yhdistyvät hauskasti suklaahippusiin ja palasiksi leikeltyihin kermakaramelleihin.

Kovien karamellien pilkkominen ei tosin osoittautunut kovinkaan rentouttavaksi puuhaksi, mutta keksien muotoileminen paistokuntoon oli sitten sitäkin hauskempaa:

Salted Caramel Chocolate Chip Cookies

7,2 dl (3 cups) vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl karkeaa suolaa
4,2 dl (1 3/4 cups) ruskeaa sokeria
2,4 dl (1 cup) suolatonta voita, huoneenlämmössä pehmennettyä
0,6 dl (1/4 cup) valk. sokeria
2 munaa
2 tl vaniljauutetta
4,8 dl (2 cups) suklaahippuja
18 Werther'sejä tai muita vastaavia kermakaramelleja, kuorittuna ja kukin leikattuna kuuteen osaan

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita jauhot, ruokasooda ja suola kulhossa. Vatkaa toisessa kulhossa sokerit ja voi sähkövatkaimella kuohkeaksi. Vatkaa munat, 1 kerrallaan, voiseokseen, ja sekoita sen jälkeen mukaan myös vaniljauute.
Sekoita jauhoseos voiseokseen siten, että ainekset juuri ja juuri yhdistyvät (älä siis sekoita tässä vaiheessa liikaa). Sekoita varovasti mukaan myös suklaahiput.
Jaa taikina kolmeenkymmeneenkuuteen (parin ruokalusikallisen kokoiseen) palloon ja järjestele pallot pellille leivinpaperin päälle (keksejä toki tulee niin paljon, etteivät kaikki mahdu yhdellä pellillä paistumaan, toim. huom.). Paina jokaiseen palloon 3 karamellipalaa.
Paista esilämmitetyssä uunissa niin, että keksien reunat tulevat kullanruskeiksi, noin 13-15 minuuttia. Siirrä keksit ritilälle jäähtymään.

tiistaina, heinäkuuta 12, 2016

Kohti kesälomaa



Loma, siellä se siintää. Melkoinen vuosi on kyllä taas ollut, kun kaiken muun tekemisen päälle muutuin vielä sivutoimiseksi opiskelijaksikin. Eipä siinä, mukavahan se on ollut palata taas koulunpenkille pitkästä aikaa.

Muutaman viikon kesärentoutuminen tulee siitä huolimatta tarpeeseen. Ajatuksena on tehdä pari pientä reissua naapurimaihin sekä osin Suomeenkin (lomavinkkejä Lappeenrannan suunnalle otetaan vastaan). Toivon mukaan aikaa jää edellisiä kesiä enemmän myös veneilyyn ja venekokkailuun.

Saimme vähän aikaa sitten kokeiltavaksemme ruotsalaisen Jennie Gillanderin kirjan Veneruokaa: Makunautintoja koko kesäksi, johon on koottu ohjeita kätevästi valmistuviin veneruokiin.

Kirjan resepteistä kokeiluun menevät ensi alkuun ainakin aasialainen lohikeitto, kesäkurpitsaletut sekä wokkaukseen tarkoitettu thaikastike, mutta alkuun päästiin tällä kahden henkilön tarpeisiin tarkoitetulla perunasalaatin ohjeella:

Uskomaton perunasalaatti

uusia perunoita kahdelle ihmiselle
1 kevätsipuli
10 sokeriherneen palkoa (itse laitoimme salaattiin palkojen sisältämät herneet)
2 rkl makeaa, väkevää sinappia
1 tl hunajaa
2 rkl crème fraichea
tuoretta timjamia
suolaa ja pippuria

Halutessasi voit lisätä joukkoon myös puolikkaan punasipulin silputtuna, ruokalusikallisen kapriksia tai muitakin tuoreita yrttejä timjamin lisäksi.

Keitä perunat reilusti suolatussa vedessä. Silppua sipuli ja sokeriherneen palot ja sekoita ne yhteen sinapin, hunajan, crème fraichen ja timjamin kera. Mausta suolalla ja pippurilla. Kun perunat ovat kypsiä, sekoita kaikki ainekset yhteen. Salaatti sopii erinomaisesti kaikenlaisen grilliruoan lisukkeeksi.

Kätevä ruokaohje siinä mielessä, että salaattiin voi käyttää edellisenä päivänä tähteeksi jääneet uudet perunat, ja ohjetta on muutenkin helppo säätää mielensä mukaan. Itse voisin muokata ohjetta seuraavalla kerralla siten, että makeus tulisi salaattiin hunajasta ja väkevyys sinapista.

tiistaina, heinäkuuta 05, 2016

Juhannuksen juustokakku ja muut mökkikokkailut



Jauhantapajan asukkaat pääsivät viettämään juhannusaattoa tänä vuonna kerrankin mukavan aurinkoisessa säässä. Paikkana oli jo kaikilta aiemmiltakin jauhantavuosilta tuttu kesämökki, ja ruokalista piti niin ikään sisällään monia tuttuja elementtejä. Uudet perunat ja graavilohi sekä yöttömässä yössä paistetut muurinpohjalätyt on vaan pakko päästä nauttimaan kerran vuodessa leppoisassa sukulaisseurassa.

Joka vuosi on toki mukana myös jotain uutta. Vanhemmalla siskollani oli tänä vuonna selkeästi sitruunainen teema, sillä hän oli tehnyt tarjolle suureksi hitiksi osoittautunutta sitruunasilliä sekä sitruunaista juustokakkua, joista viimeksi mainittua päästään ilmeisesti nauttimaan tänä kesänä uudestaan nuoremman siskoni järjestämässä rippijuhlassa:

Sitruunainen juustokakku (ohje)

Pohja:
175 g dominokeksejä, esim. minttu (meillä tosin kuulemma kandisokerikeksejä)
50 g margariinia
Täyte:
7 liivatelehteä
1 sitruunan kuori ja mehu
2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
400 g tuorejuustoa
250 g rahkaa
2 dl sokeria

Laita liivatelehdet likoamaan kulhoon kylmään veteen. Valmista pohja. Jauha keksit monitoimikoneessa hienoksi, lisää sulatettu rasva ja sekoita hyvin. Avaa irtopohjaisen kakkuvuoan reunus. Laita leivinpaperiarkki kakkuvuoan pohjalle, sulje reunus ja leikkaa ylimääräinen paperi vuoan ulkopuolelta pois. Painele keksimurutaikina vuoan pohjalle ja jätä odottamaan. Valmista täyte. Pese sitruuna huolellisesti kuumalla vedellä ja harjalla. Raasta kuori ja purista mehu. Vaahdota vaniljakastike. Lisää vaahtoon vatkaten tuorejuusto, rahka, sokeri ja sitruunankuoriraaste. Kiehauta sitruunamehu. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne sitruunamehuun. Lisää seos vatkaten vaahdon joukkoon. Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja anna hyytyä viileässä mieluiten yön yli.





Omana panoksenamme oli tuoda tarjolle leipää sekä lihaa. Leipäpuolta edusti tuoreella basilikalla maustettu pataleipä ja lihapuolta tänä kesänä muutamaankin otteeseen grillattu flank steak, joka grillaamisen jälkeen leikeltiin viipaleiksi ja tarjoiltiin nopeasti valmistuvan octo-kastikkeen kanssa.

Flank steak oli mökkiolosuhteisiin kätevä grillattava, koska valmista tulee muutamassa minuutissa (grillausohje kaikessa yksinkertaisuudessaan: kuumalla lämmöllä kannen alla nopeasti muutama minuutti per puoli, minkä jälkeen liha kiedotaan joksikin aikaa folioon).

Tästä kuvasta tuli mieleen, että tekaisin grilliin yleisön pyynnöstä myös muutaman aurajuustolla täytetyn herkkusienenkin:



Tässä vielä ohje sitruunasilliin, joka myös maistui juhlaväelle erinomaisesti:

Sitruunasilli (ohje)

150 g sillifileetä
1 dl silputtua tilliä
2-4 kevätsipulin vartta
4 rkl sitruunamehua
1 dl rypsiöljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa
½ tl rouhittua valkopippuria

Pyyhi sillifileiden pinta talouspaperilla ja leikkaa ne annospaloiksi. Silppua tilli ja pestyt kevätsipulit.
Pese sitruuna huolellisesti. Leikkaa kuorimaveitsellä ohuesti keltainen kuori nauhaksi. Pilko nauha paloiksi. Halkaise sitruuna ja purista siitä mehu.
Lisää sitruunamehu rypsiöljyn joukkoon. Sekoita joukkoon hunaja ja rouhittu valkopippuri.
Pane sillipalat, tillisilppu ja kevätsipulit kerroksittain lasipurkkiin. Lisää joukkoon sitruunankuoripaloja ja kastike. Anna sillin tekeytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia tai seuraavaan päivään.

perjantaina, kesäkuuta 17, 2016

Rakkautta ensi silmäyksellä: Ruusukaalikimchi



Jotkin asiat vaan tunnistaa omakseen. Kun hankimme keväällä oululaisen Kokit ja Potit -blogin Hannelen vasta ilmestyneen Suupaloja-keittokirjan, kirja avautui heti alkuun ruusukaalikimchin kohdalta. Sen jälkeen olen viettänyt kyseisen ruokalajin seurassa jo useampia herkullisia hetkiä:

Ruusukaalikimchi

400 g ruusukaalia
2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
½ tl suolaa
1 rkl vettä
1 rkl riisietikkaa
1 rkl kalakastiketta (tai soijakastiketta)
1 rkl korealaista chilitahnaa (Gochujang)
2 valkosipulinkynttä
1 tl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
1 tl hunajaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Poista ruusukaaleista kovat kannat sekä huonot lehdet. Puolita ruusukaalit ja laita ne leivinpaperin päälle pellille. Ripottele päälle hieman suolaa sekä öljyä. Paahda ruusukaaleja 200-asteisessa uunissa 10-13 minuuttia. Ruusukaalit saavat jäädä napakoiksi.
Ruusukaalien paahtuessa sekoita kastike. Hienonna tai raasta inkivääri ja kuoritut valkosipulinkynnet. Sekoita kastike tasaiseksi. Sekoita ruusukaalit ja kastike. Anna makujen tasaantua vähintään tunti, mielellään seuraavaan päivään. Säilytä jääkaapissa.

Ruusukaalikimchin voi tarjoilla esimerkiksi nyhtöpossun kanssa salaatinlehdeltä (Suupalojen oma tarjoiluehdotus), mutta minä olen tykännyt tarjota sitä yleensä ihan vaan makoisana lisukesalaattina.

Suupaloja! Pikkuruokia ja naposteltavaa maailmalta sisältää vaikka millä mitalla muita yhtä kiinnostavia ruokia, joista osaa olemme päässeet maistelemaan vuosien mittaan myös oululaisissa blogimiiteissä. Kirjan kantavana ajatuksena onkin kannustaa ihmisiä kokoontumaan yhteen kokkailemaan ja ruokailemaan.

Kirjaan koottujen pikkusyötävien seurassa pääsee samalla matkustamaan ympäri maailmaa: esimerkiksi Pohjois-Amerikasta kirjaan ovat päässeet jalapeño poppersit ja miniburgerit, Espanjaa edustavat suolaiset churrot sekä ryppyperunat, ja Italiasta ovat mukana muun muassa minipizzat sekä itse tehty ricottajuusto. Kun kirja on kaiken lisäksi tyylikäs ja kaikin puolin taitavasti toteutettu, ei ole siis oikeastaan mitään syytä olla hankkimatta sitä omaksi.

torstaina, kesäkuuta 16, 2016

Kokonaisena grillattu kaali



Tänä vuonna grillikausi avattiin jo hyvissä ajoin tammikuussa. Silloisissa illanistujaisissa grilliin sommiteltiin ystäviemme valmistamia korealaistyylisiä wingsejä sekä kampasimpukoita kera endiivien (jälkimmäinen kokonaisuus tarjoiltiin gremolatan ja sitruunalohkojen kanssa).

Kevään myötä grillissä on paistettu perinteisiä eväitä kuten chuck rollia sekä uudempaa tuttavuutta flank steakia. Kun nyt teki mieli kokeilla jotain, mitä emme ennen ole grillanneet, tukeuduin yllättäen netin sijasta vanhaan keittokirjaan, Steven Raichlenin klassikkoon Kaikki grillauksesta. Sieltä löytyikin ajankohtaan erittäin hyvin sopiva ohje: kokonaisena grillattu kaali.



Varhaiskaali on nyt sesongissa (ja kuulemma muodissakin), ja netistäkin näyttää löytyvän erilaisia grillatun kaalin ohjeita. Raichlenin ohjeen pekoni ja BBQ-kastike tuntuivat sopivan kaalin yhteyteen todella hyvin. Ne toivat kallille juuri sopivaa vastapainoa, raikkautta ja täyteläisyyttä.

Täytetty, kokonaisena grillattu kaali

4 viipaletta pekonia (125 g)
4 rkl voita
1 pieni sipuli hienonnettuna
1 keskikokoinen valkokaali (n. 1 kg)
4 rkl BBQ-kastiketta (tee itse tai osta valmiina)
karkeaa suolaa ja rouhittua mustapippuria
(optio: kunnon kourallinen runsaassa vedessä liotettuja savustuslastuja)

Leikkaa pekoniviipaleet poikkisuuntaan puolen sentin levyisiksi suikaleiksi. Sulata ruokalusikallinen voita paistinpannussa keskilämmöllä. Lisää pekonisuikaleet ja sipuli ja paista niitä noin 3-5 minuuttia, kunnes ne alkavat ruskistua. Valuta pekoni–sipuliseos lävikössä kulhon päällä, ota valunut rasva talteen.

Rypistä alumiinifoliosta kaalille tueksi rengas, jonka halkaisija on noin 7–8 cm. Koverra kaalista kanta: Nosta kaali leikkuulaudalle ylösalaisin. Koverra kanta kupiksi työntämällä veitsi noin 7–8 cm kannan alapuolelta vinosti keskustaan ja kuljeta veistä vinossa asennossa kannan ympäri. Veitsen leikkaaman ympyrän halkaisija on noin 7–8 cm.



Kuutioi loppu voi. Hämmennä BBQ-kastike pekoni-sipuliseokseen. Tue kaali alumiinifoliorenkaaseen syvennys ylöspäin. Lusikoi pekoni-sipuliseos syvennykseen ja lisää pinnalle niin paljon voikuutioita kuin saat sopimaan. Sivele kaalin ulkopintaan pekoni-sipuliseoksesta valutettua rasvaa. Mausta lopuksi kaali kevyesti suolalla ja reilusti mustapippurilla.





Valmistele grilli keskilämmölle epäsuoraa grillausta varten, eli niin, että jossain päin grilliä on kaalin mentävä kohta, jonka alla ei ole hiiliä tai kaasutulta. Grilliin voi myös lisätä kourallisen vedessä liotettuja savustuslastuja. Savu sopii kaaliin mainiosti. Kun grilli on valmis, nosta kaali alumiinifoliorenkaineen kuumalle ritilälle ja siis epäsuoraan lämpöön, eli ei suoraan lämmönlähteen päälle. Kannen kuuluu myös olla epäsuorassa grillauksessa kiinni mahdollisimman paljon.

Grillaa kaalta 1–1,5 tuntia eli kunnes se on hyvin pehmeä (grillausvarras tms. tikku uppoaa kypsään kaaliin vaivatta). Näin pitkässä grillauksessa hiili-/brikettigrilliin pitää todennäköisesti lisätä hiiliä grillauksen edetessä, yleensä reilun puolen tunnin jälkeen. Kuori lopuksi kypsän kaalin pinnalta mahdolliset kuivuneet tai mustuneet lehdet. Leikkaa kaali lohkoiksi ja tarjoa.

maanantaina, toukokuuta 30, 2016

Ahvenet kera sinappikerman ja papusalaatin



Viime perjantaina oli aihetta pieneen juhlaan. Ahvenet ovat minulle jostain syystä juhlaruokaa, ja niinpä valitsin juhlakokkaukseksi ahvenohjeen kirjasta Glorian Ruoka ja Viini: 100 parasta, josta saimme muutama viikko sitten arvostelukappaleen kokeiltavaksemme. Kirjaan on koottu Glorian ruoka & viini -lehden lukijoiden sekä toimituksen suosikkireseptejä vuosien varrelta.

Ahvenresepti oli tilanteeseen siitäkin syystä sopiva, että lisukkeeksi laadittuun papusalaattiin tarvittiin mungpavun ituja, joita olemme viime viikkojen ajan idätelleet keittiömme kuivauskaapissa. Lisäksi kevään kunniaksi elvytetystä yrttitarhasta löytyi tuoretta rakuunaa, joten kaupasta oli toisin sanoen hankittava ainoastaan papuja sekä niitä mainittuja ahvenia:

Ahvenet ja sinappikerma

600 g ruodottomia, nahattomia ahven- tai kuhafileitä
½-1 tl suolaa
30 g voita paistamiseen
2 rakuunanoksaa

sinappikerma:
1 salottisipuli
1 rkl voita
1 dl kalalientä fondista
2 rkl karkeaa dijoninsinappia
2 rakuunanoksan lehdet
2 dl kuohukermaa
½ tl suolaa
¼ tl mustapippuria myllystä

1. Mausta kalafileet kevyesti suolalla.
2. Tee sinappikerma valmiiksi kalojen maustuessa. Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sitä voissa kattilassa 5 minuuttia. Lisää kalaliemi, sinappi ja rakuunanlehdet. Keitä voimakkaasti 3 minuuttia. Lisää kerma ja keitä vielä 3 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Tee lämmin papusalaatti valmiiksi.
3. Paista kalat. Kuumenna paistinpannu, lisää voi ja rakuunanoksat. Kun voi vaahtoaa, lisää fileet pannuun. Paista kalat vain toiselta puolelta, 3-4 minuuttia riippuen kalafileiden paksuudesta. Lusikoi paistamisen aikaan pannulta voita kalojen päälle. Kun kala on muuttunut läpikuultamattomaksi, se on kypsää.
4. Jos kastike on jäähtynyt, kuumenna se nopeasti.

Lämmin papusalaatti
200 g neulapapuja
200 g pakasteherneitä
2 dl mungpavun ituja
2 valkosipulinkynttä
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
3 rakuunanoksaa
½-1 tl suolaa
½ tl mustapippuria myllystä

1. Leikkaa neulapavuista kannat ja kovat päät. Keitä papuja suolavedessä 5 minuuttia. Huuhdo kylmässä vedessä, valuta ja kuivaa. Jos herneet ovat kohmeisia, käytä myös ne nopeasti kiehuvassa vedessä. Huuhdo ja valuta idut.
2. Kuori ja viipaloi valkosipulit. Kuullota valkosipulia kuumassa öljyssä isossa paistinpannussa 2 minuuttia. Lisää valutetut pavut, herneet ja idut. Sekoita ja kuumenna muutama minuutti. Mausta sitruunamehulla, rakuunanlehdillä, suolalla ja pippurilla. Pidä lämpimässä kalojen paistamisen ajan.

Oikein hyvä ohje. Ilmankos on päässyt sadan suosikkireseptin joukkoon. Sinappikerma sopisi varmasti oikein hyvin vaalean kalan kanssa ylipäänsäkin.

Sadasta parhaasta kirjaan kirjatusta reseptistä on vielä mainittava mustikkatosca, joka on kuulemma Glorian ruoka & viinin kaikkien aikojen suosituimpia leivontareseptejä. Kun nyt muistaisi tuon ohjeen vielä siinä vaiheessa, kun lähimetsä alkaa pukata kunnolla mustikkaa.

keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2016

Hei hei, ruokahaaste



Kuten Kulinaarimurulassa todettiin, vuodesta 2007 alkaen ruokablogeissa kiertänyt ruokahaaste on tullut tiensä päähän. Harmillista, kun ensi vuonna olisi päästy viettämään ruokahaasteen kymmenvuotissynttäriä!

Pastanjauhannan kisamenestys ei ole ollut ruokahaasteen puolella (eikä sen puoleen missään muissakaan blogimittelöissä) kovinkaan kummoinen. Kerran sentään onnistuimme voittamaan, joten tässä ruokahaasteen kunniaksi linkki vanhaan kunnon herkkuperunakerrosleipään.

Seitsemän vuotta (melko lailla tarkalleen) on jo tuostakin hetkestä vierähtänyt.

(Kuvassa paahdettu perunasalaatti, joka ei loogisesti liity ruokahaasteeseen mitenkään, mutta on ennen pitkää taas ajankohtainen, kun parsat ja uudet perunat alkavat tulla sesonkiin.)

tiistaina, huhtikuuta 12, 2016

Vinkkejä Valenciaan



Vietimme kuun vaihteessa vajaan viikon Valenciassa (Espanjassa). Mukava paikka, ei liikaa turisteja. Matka meni enimmäkseen töiden merkeissä, mutta jonkin verran oli toki aikaa tutustua myös kaupunkiin ja etenkin sen ruokatarjontaan.

Tässä muutamia vinkkejä:

-Hyviä ravintola-alueita Valenciassa ovat Mestalla ja Ruzafa (Russafa). Benimacletiin kannattaa tutustua myös.

-Julkinen liikenne toimii Valenciassa todella hyvin (esim. lentokentälle pääsee kätevästi metrolla). Rannalle pääsee kätevästi ratikalla numero 4.



-Normaali aika aloittaa illallinen Valenciassa on illalla kello yhdeksältä: Ravintolat avaavat yleensä ovensa vasta siihen aikaan ja ovat parin tunnin verran auki.

-Ruokaharrastajan ehdoton nähtävyys Valenciassa on kauppahalli Mercado Central. Keskeisin ostoskatu on Carrer de Colón, ja Valencian vanha kaupunki kannattaa tietenkin katsastaa myös. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin käynyt mielelläni myös Ciudad de las Artes y las Ciencia -nimisessä taide- ja tiedekeskuksessa.

-Jamón ibérico on ylihyvää.



-Ruoka oli hyvää, kekseliästä ja kohtalaisen edullista. Parhaiten jäivät mieleen Bar Tonyina (tapaksia uudella tavalla), La Salita sekä Ruzafassa sijaitseva libanonilainen Beirut King.

-Valencia on paellan koti. Tyypillisessä Paella Valencianassa näytti olevan lihaa (kanaa ja/tai kania), mutta itse valikoimme myöhäiseksi lounaaksi kokeiluun ylimmässä kuvassa näkyvän mereneläväpaellan.

-Sangria on ilmeisesti paikallisesta näkökulmasta enemmänkin turistien juomaa. Paikalliset juovat tosin vähän samantapaista (mutta yksinkertaisempaa) tinto de veranoa.






pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails